Minuuttinovelli; Tyhjä Hiekkaranta

Tyhjä Hiekkaranta

Kävelin yksin tyhjällä hiekkarannalla katselemassa kaunista auringonlaskua.

Kun, yhtäkkiä näin hiekalla kauniin, sydämenmuotoisen simpukan.

Nostin sen ja laitoin taskuun.

Kävelin avojaloin, pukeutuneena valkoisiin ja hiukset tuulessa hulmuten.

Kunnes huomasin, että en ollut aivan yksin.

Näin ruskeahiuksisen miehen avojaloin päällä valkoinen kauluspaita ja farkut.

 Sitten hän huomasi katseeni ja hymyili minulle. 

Sen päivän jälkeen, kun kävelen hiekkarannalla,

en ole ollut yksin katselemassa auringonlaskua.



XoXo

@pienia_onnenkyyneleita

Ikä ja vanheneminen

Vanheneminen. Positiivinen vai negatiivinen asenne? Itse sanoisin 30 v. täyttäneenä, että sekä että.

Pääasiassa kuitenkin positiivinen.

Kun olin  nuorempi, muistan kuulleeni, että 30 v. täyttänyt on täysikänen. Laillisestihan täysi-ikäiseksi luetaan 18 v. täyttänyt, mutta näin 30 -vuotiaana voisin sanoa, että olen nyt aikuinen.

Mutta ikä; Onko se kahlitseva luku sun elämässä vai onko se vain numero? Olet varmaan kuullut jonkun läheisesi sanovan: "Olen liian vanha tekemään tätä! En pysty enää tähän!"

On totta, että ihminen on 25 - vuotiaana elämänsä kunnossa. Kun taas 30 vuotta täytettyäsi vuosi vuodelta eteenpäin ja eteenpäin elimistön toiminta rappeutuu ja hidastuu.

Mutta, älä pelkää! Koska, sulla on vaan yksi elämä; Nauti siitä! <3

Ihan sama, minkä ikäinen olet. Mutta, jos  sinulla on 70 - vuotiaana fiilis mennä Särkänniemen Tornadoon, niin mene! :)

Älä mieti mitä muut voisivat ajatella, jos 50- vuotiaana haluaisit mennä laskemaan Suomen pisintä liukumäkeä, vaan mene jos terveytesi sen sallii! :)

Elämä on tässä ja nyt. Eläkää siitä nauttien, olitte minkä ikäisiä tahansa! :)

Loppuun olen koonnut eri-ikäisten vastauksia liittyen ikään ja vanhenemiseen;

"Mitä sinulle tulee mieleen iästä ja vanhenemisesta?"

"Hirveetä"

- Tyttö, 10v.-

"Ikä on asenne, että vanhakin voi tuntua nuoremmalta ja toisinpäin."

- Mies, 22v.-

"Lisää elämänkokemusta"

- Nainen, 32 v.-

"Läskit ja rypyt"

-Mies, 45 v.-

"Elämän rajallisuus"

-Mies, 65 v.- 

Mielikuva vs TODELLISUUS

Henkilökuvassa Skandinavian Hunks tanssija Kimmo Kemppi:

Olin 17.8.2019 ensimmäistä kertaa Skandinavian Hunksien keikalla. Kun katsoo lavashowta, voisi kuvitella että Hunksit on naistenmiehiä.

Pääsin tutustumaan yhteen Skandinavian Hunks tanssiryhmän jäseneen Kimmo Kemppiin ja sain nähdä millainen persoona Kimmo on, kun lavashow on ohi ja valot sammuu.

Olin sopinut Kimmon kanssa tapaamisen 22.10.2019 Kampin Memphiksessä klo 18.00. Olin nähnyt Kimmon siis Järvenpään keikalla, mutten koskaan siviilissä.

Paikalle saapui 191 cm mies. Päällään mustat farkut, musta paita, karvakauluksinen farkkutakki ja päässään valkoinen lippis. Kimmon omien sanojen mukaan "ujo ja pitkä ukko". Ja kiinnitin itse huomiota, että Kimmo oli ujoudesta huolimatta alusta asti avoin ja positiivinen.

Kimmo Kemppi, 33, on lähtöisin Toijalasta. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja 2 isosiskoa.

Kimmo opiskelee media-alalla toimittajan opintoja tarkoituksena suuntautua radioon. Skandinavian Hunksit on viikonlopputyö, jota Kimmo on nyt tehnyt vähemmän opintojen ohella.

Kimmo on aika kova Tappara-fani ja sen huomasi kun oli puhe Oulun Kärpistä ja Tapparasta.

Kimmo on persoonana ujohko, iloinen, avoin, läheisiään ja perhettään rakastava, tunteellinen ja herkkä mies, joka pitää myös lapsista.

Kimmolle tärkeitä asioita ovat ystävät perhe, onnellisuus ja terveys.

10 v. päästä Kimmo haluaisi olla työssä, jossa on onnellinen. Oli ne Radiotoimittajan työt tai vaikkapa päiväkodissa lastenohjaajana. Pääasia, että hän on onnellinen siinä työssä. Hän haluaa pysyä myös terveenä ympärillään rakas perhe ja läheisimmät ystävät.

Tällä hetkellä sinkkuna oleva Kimmo haaveilee perheen perustamisesta ja elämänkumppanista, joka olisi iloinen, avoin, luotettava ja urheilullinen.

Kimmosta huokui semmonen onnellisuus, positiivisuus ja tyytyväisyys nykytilaansa, jota harvoin kohtaa suomalaisella.

Eli Skandinavian Hunksin alla voi piillä herkkä, introvertti ihminen, joka nauttii esiintymisistä,mutta latailee akkuja seuraavaa näytöstä varten lenkkeillen, telkkaria katsoen, musiikkia kuunnellen tai salilla treenaten.
Ja ennen kaikkea arvostaa, että hän saa omaa tilaa ja aikaa palautua.

  xoxo

pienia_onnenkyyneleita

Kilpirauhasen osapoistoleikkaus ja sen tuomat fiilikset

4.10. Ensimmäinen leikkaukseni ikinä eli Kilpirauhasen osapoistoleikkaus.

Minulta poistettaisiin oikeanpuolimmainen kilpirauhanen toksisen struumakyhmyn takia. Vasen jätettäisiin, koska se toimi moitteettomasti ja normaalisti.

Viikon alussa jo alkoi jännittämään, mutta samalla odotin leikkausta, kohta liikatoiminnan oireet tulisi helpottamaan. Tunteet nousi, pintaan vielä torstaina ja pelkäsin eniten leikkauksen jälkeistä olotilaa. Torstai-Perjantai yönä minulla oli onneksi kaveri yötä, niin sekin rauhoitti mieltä, kun sai keskustella.

Nukuin yllättävän hyvin ja rauhallisesti. Perjantai- aamuna sairaalan pihassa jossa leikkaus tehtäisiin, tuntui että minulta poistettaisiin hammas. Mulle oli laskeutunu asian suhteen rauha.Ärsyttävintähän oki, et en saanu syyä mitään aamupalalla sain juua vaan lasin vettä.

Osastolla leikkauspäivänä leikkauksen jälkeen

En tuntenu pelkoa Perjantaina missään vaiheessa. Uskon, että Jumala auttoi henkisesti etten pelkäisi , mutta 10 mg vahvuinen esilääkitys rauhoitti puolestaan fyysisesti. Tunsin oloni melko pian tokkuraiseksi ja väsyneeksi.


Leikkaussalista en muista kunnolla mitään. Muistan kuinka hoitajat kävivät vuorotellen esittelemässä itsensä, mutta enhän minä heidän nimiään muista. He laittoivat verenpainelaitteiston oikeaan olkavarteen ja piikin suoneen, kohdasta mistä otetaan yleensä verikoe. Olin sanonut, että älkää laittako kämmenselkään tippaa,koska ette löydä suonta. (Itse asiassa Kämmenselkään oli laitettu kanyyli, ja huomasin sen kun olin herännyt)

Hengittelin siinä happimaskia, tunsin vasemmasta käsivarresta nousevan rintaan kohden ja sitten
valot sammui...


zzzzzzz    (Leikkaus käynnissä)


Minut oli tuotu heräämöön 15.00 jälkeen. Leikkaus oli kuulemma onnistunut. Tosin enhän minä sitä vielä tiennyt.

Kuvittelin, että Herrämö on kuin suljettu tila, josta tarkkailtaisiin sinua lasi-ikkunoiden takaa olevilta näyttöpäätteiltä. Ei se ollu semmonen, vaan osasto. Avara vuodeosasto. Yllätyin 100 %.

17.00-18.00 ajoilta on kunnon muistikuvat ja olin kuulemma 16.00 jälkeen jo kysellyt, koska pääsisin osastolle.


Klo 18.00 pääsin osastolle, jossa minua odotti 3 vierasta*. Tuttujen kasvojen näkeminen piristi.


Nukuin neljän hengen huoneessa, mistä olin selkesästi nuorin. XD

Oli myös hyvin yllättävää, että ääni ei ollut käheänä leikkauksen jälkeen ja pystyin puhumaan normaalisti. Haavaa turvotti ja sain syödä jäätelöä, mikä helpotti.



Nyt 6 pv myöhemmin, voin sanoo et haav on lähteny hitaasti mutta varmasti paranemaan. Siinä on sulavat ompeleet,niin ei tarvitse niitä käydä poistamassa. Olo on ihan ok. Nyt oon vaan kiitollinen, et tästä vaan olo kohenee.


Erityiskiitokset voisin omistaa Jumalalle leikkauksen onnistumisesta ja ihmisistä, jotka olivat (ja ovat edelleen ) tukenani. Ootte rakkaita!! <3

*Jotenkin näin jälkikäteen vetää sanattomaksi, aatella, kun yllä mainitut 3 vierasta tsemppas ja tuki mua ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen, ni ei voi kuin olla kiitollinen, et mulla on tommosia ihmisiä ympärillä. <3 <3



Xoxo & Bless you

Essi

My Day 28.9.2019; Keravan energiapäivä ja kirppislöytöjä

Halusin kirjoittaa,ekaa kertaa ikinä ns. Myday-tyyppisen julkaisun. Päivästä, joka tosin oli jo viime viikon lauantaina XD Mutta, vaikka päivä kuuluu jo menneisyyteen, ni ehkä tän stoorin mukana pääsette elää päivän uudelleen.

Sain kuulla kaveriltani, että Keravan Kartanolla järjestettäisiin Energiapäivä. Ohjelmassa olisi aurinkovoimalla toimivien Usb-laturien teko työpajoja, metsässä oli tietokilpailu liittyen Kestävään Kehitykseen lapsille ja lastenmielisille, Keravan Energia oli paikan päällä kertomassa, miten voidaan säästää energiaa ja kahvila oli auki.

Aurinkoenergialla toimiva USB-laturi

Pääsin näkemään mallikappaleen usb-laturista joka toimii Aurinkovoimalla ja se ajatus kiehtoi minua. Oikeesti, miettikää.. Aurinkoenergialla toimiva laturi. Wau, Sanon minä! (Ja kun miettii, ettei sen paneelin tarvii olla kovin iso, et puhelin pystyy latautuu.)

"Ensimmäinen kysymys.."

Kävin kokeilee tietovisan lähinnä mielenkiinnosta, että kuinka vaikeita kysymykset olisi. Kysymyksiä oli kahdeksan ja heti eka meni väärin XD " Mikä näistä tuottaa eniten päästöjä? A) Karkki b) Lihantuotanto vai c) Ruoantähteet" Me vastattiin, että B vaik oikea vastaus oli C.
Mut tietovisa oli hauska ja herätti hyviä keskustelunaiheita.

 Kokemuksena päivä oli mielenkiintoinen ja avartava. Mutta tapahtumaa, olisi voitu markkinoida enemmän.


Jos oot aikaisempia blogijulkaisujani lukenu, niin suurin osa vaatteistani on kotoisin Kaverin kaapista tai kirpparilta. (Suosin myös tiettyjä kivijalkakauppoja, mutta tästä aiheesta voin tehdä oman julkaisun esim. Mun tyyli)




Oman pituuden tähden joudun sietää sitä kun joku kiva yläosa on liian lyhyt. Niin,silloin ei ostetakkaan sitä. Mut anyway. Tuttu oli pitämässä kirpparia kotonaan ja piipahdin siellä.

Mukaan lähti 2 x housut (collarit ja yhet harmaat)
Harmaa neule,valkoinen neulepaita,vaaleanpunanen huppari, musta kukkamekko,violetti toppi ja pantterikuvioinen urheilutoppi sekä farkkumekko.

 Tykkään käyttää huppareita ja collareita vapaa-ajalla, niin sillä tulee usein valittua ja ostettua just noita. <3 Mulle tärkeintä vaatteissa on käytännöllisyys ja mukavuus.

Julkaisua tulossa aiheesta Ikä ja vanheneminen









XoXo & Bless you

30 totuutta minusta

En ole itse asiassa koskaan kirjoittanu tänne blogiin varsinaista esittelytekstiä, mut kirjoitan 30 totuutta itsestäni, niin saatte lukijat vähän käsitystä mimmoinen bloggaja nainen olen.

1. 30 totuutta minusta,koska täytin tänä vuonna 30 v.

2.Harrastan lukemista, lenkkeilyä, tanssia, laulamista ja kirjoittamista ja kirppareita.

3. Opiskelen lähihoitajaksi.

4.Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, nimeltä Ristijärvi.

5.Rakastan tummaa suklaata!

6. Tykkään Marvelin, DC Comics ja Fast& Furious leffoista. Romanttisten leffojen lisäksi XD

7.Kannatan Oulun Kärppiä.

8. Olen opiskellut toimitilahuoltajan ja merkonomin ammatit.

9.Olen 172 cm pitkä ja olen saanut kuulla siitä.

10. Yksi haaveistani on hypätä joku päivä Suomen korkein benji.

11. Pidän syvällisistä keskusteluista.

12. Vihaan säilykekirsikoita,mutta tuoreet kirsikat on ihania.

13. Tykkään autoista ja prätkistä, vaikken tajua paljoa kun niistä puhutaan (mm. moottorin tilavuus, hevosvoimat)

14.En polta tupakkaa, mutta olen maistanut niin tiedän minkä makuista se on ;)

15. Pelkään Hämähäkkejä.

16. Jos minulla olisi 1000 000 €, ostaisin asunnon ja lähtisin maailman ympäri matkalle.

17.  Olen testannut Suomen pisimmän vesiliukumäen (130 m), joka sisjaitsee Peurungassa. 5/5

18. Luonto on todella tärkeä mulle.

19. Lempivärejäni on vaaleanpunainen, hopea, valkoinen ja musta.

20.Seuraan youtubesta Korroosiota, Biisonimafiaa, Roni Backia, Pahaalasta, Justimusta ja Ristiotetta.

21. Extremelajit, vesiliukumäet jahuvipuistot saavat sisäisen lapseni heräämään.

22. Lempiohjelmiini kuuluu Ensitreffit alttrilla, Unlemahäät, Maajussille morsian, Arman Pohjantähden alla ja Yökylässä Maria Veitola.

23. Instagramtilini @pienia_onnenkyyneleita täytti tänä kesänä 3 v. ja aluksi en osannut käyttää sitä.

24. Pienia_onnenkyyneleita nimi koostuu elämänilosta, pienistä positiivisista ja kauniista hetkistä  sekä hetkessä elämisestä.

25. Uskon Jeesukseen ja Jeesuksen ristin sovitustyöhön.

26.En ole aito blondi. Oma hiustenväri on maantienruskea.

27.En omista ajokorttia.

28. Olen sairastanut 3 v. saakka epilepsiaa.

29. Olen ehdottomasti Kissaihminen, mutta tykkään myös koirista.

30. Rentoudun luonnossa kävellen tai kotona polttaen kynttilöitä ja nauttien samalla teestä.

Seuraa Instassa @pienia_onnenkyyneleita

XoXo & Bless you
<3 Essi

Mitä minulle kuuluu nyt? Kilpirauhasen liikatoiminta ja sen kanssa eläminen

Miksi en oo tehny aiemmin julkaisua,kuin nyt vasta? Missä mä oon ollu? Mitä mulle kuuluu just nyt?

Näihin mietteisiin liittyen teenkin julkaisun.

Kuten otsikosta voi päätellä, niin olen sairastanut Kilpirauhasen liikatoimintaa, joka on vaikuttanut arkeen ja elämiseen. Diagnoosi annettiin uudenvuodenaattona 2018.

*Kilpirauhasen liikatoiminta eli Hypertyreoosi:

Kaulassa on henkitorven kohdalla perhosen muotoinen elin joka tuottaa tyroksiinia elimistöön. Jos on kilpirauhassairaus, niin kilpirauhanen tuottaa joko liian vähän tai liian paljon tyroksiinia ja keho yrittää itse hillitä/hidastaa. Minun tapauksessani Kilpirauhaseni tuottaa liikaa tyroksiinia. Ja toinen Kilpirauhanen on huomattavasti suurempi kuin toinen.

On ollut levottomuutta, Janon tunnetta, lihasheikkoutta,sydämen tykytystä, väsymystä, nukahtamisvaikeuksia, silmien pullistumista, puheen kiihtymistä, yleiskunnon huononemista, voimattomuutta ja kiihtynyttä suoliston toimintaa,hiusten ohenemista.

4.10. mulla on Kilpirausen lohkon poisto eli poistetaan oikeanpuolimmainen kilpirauhanen ja valehtelisin jos väittäisin ettei jännitä yhtään. Se on ensimmäinen leikkaukseni ikinä.

Tää aika mitä oon viettänyt suurentuneen kilpirauhasen eli struuman kanssa on opettanu tuntemaan kiitollisuutta päivistä ja hetkistä. Kiitollisuutta jos on saanu nukuttuu hyvin tai kiitollinen siitä kun päätä ei särje silmien takia.

Armollisuutta on kans saanu oppia. On ollu päiviä ettei oo jaksanu pitkään urheilla esim. tanssia pyörtymättä tai että saa happea.

Voin kertoa syvällä kokemuksen äänellä, et tää sairaus on semmonen et oikeesti opit arvostamaan, kunnioittamaan ja kuuntelemaan omaa kehoasi. Jos et pysty vetää kunnon treeniä, niin on yksinkertaisesti hidastettava tahtia. Ja välillä suotava ne päikkärit, et jaksaa.

Tää matka ei oo ollu helppo aina (todellakaan). Mut lupaan et taistelen leikkauksen ja sairasloman kipuineen päivineen,jotta voin kirjoittaa iloksenne tänne taas suuremmalla energialla.


Haluan myös kiittää läheisiä ystäviäni, jotka ovat olleet mukana ja tukemassa. <3

XoXo and Bless you

<3 Essi

Uusia tuulia elämässäni

Oon kiitollinen, et oon päässy vapauteen.

"Koska me eiolla enää me, ostetaan joululahjat jollekin toiselle."
Sanni- Me ei olla enää me


Kesällä 2016 tein viimeisimmän postauksen tänne blogiini ja muutama viikko ollu kipinä, että voisin kirjoittaa taas. Mitä mulle kuuluu nyt? Miksi aloitin postaukseni siteeraamalla Sannia? Mä kerron.


Edellisessä postauksessa (2016) kerroin aviomiehen huonosti leikatuista hiuksista.

Enää en ole naimisissa.Meillä tuli avioero.
Se on myös syy, miksi en ole päivittänyt tätä blogiani. Avioeron takia myönteinen minäkuva mureni palasiksi. Mies jota olin rakastanut, ei koskaan ollutkaan rakastanut minua sellaisena  kuin olen. Se sattuu. Ihan sikana. Kun joutuu kokemaan  tuollaisen tunteen.

Syksyllä 2016 löysin vahingossa youtubesta Mikko Harjun Sinä Riität -biisin,jota rupesin kuuntelemaan Todella paljon. Se biisi voimaannutti ja auttoi minua jaksamaan ja antoi toivonkipinää, tänäkin päivänä sama biisi saa kyyneleet vierii poskillani,kun muistan kuinka paljon se auttoi mua.


2017 keväällä kävin ekaa kertaa pitkään aikaan Etelä-Suomessa ja ekaa kertaa ikinä Keravalla. Kaveri oli puoli vuotta aikaisemmin muuttanut sinne. Silloin en vielä uskaltanut lähtä mukaan, mutta alkutalvesta 2017 oli aika selvää, että minä ja ex-aviomieheni tultaisiin eroamaan ja jatkamaan eri suuntiin, niin käänsin aika hurjan kortin. Muutin 1.4.2017 Etelä-Suomeen, jättäen kaiken.

Jätin Kainuuseen ihmisiä, jotka oli mun tukena. Jätin sinne myös ihmisiä, joiden oli parempi jäädä sinne, jotta saisin etäisyyttä, kuten Exäni.

Tänä päivänä olen asunut melkein 2 v. täällä. ja tää nykyinen kaupunki on mun koti <3. Olen saanut uusia ystäviä, uusia kokemuksia, oppinu uutta jne.

Olen elänyt aikaa, jolloin olen päässyt tutustumaan itseeni. Olen saanut viettää sinkkuaikaa ja arvostan nykyään enemmän kuin silloin omaa hyvinvointia.

Ei ollut myöskään helppoa, muuttaa uudelle paikkakunnalle, josta ei tuntenu ketään. Vähitellen ja ajan kanssa tuli uusia ihmissuhteita. Sain töitä ja opin Stadin slangia ja käyttää julkisia XD


Vaikka sulla ois elämässäs just nyt vaikeeta, älä luovuta. Tulevaisuus tuo mukanaan myös valoa. Mulle kävi näin. Ja en osannu nähä vielä 2017, miksi asiat meni näin, mut nyt oon kiitollinen kokemastani.

Et voi rakastaa toista,jos et rakasta itseäsi. Ja se pitää paikkansa.



XoXO

Bless you

Essi