keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Mielikuva vs TODELLISUUS

Henkilökuvassa Skandinavian Hunks tanssija Kimmo Kemppi:

Olin 17.8.2019 ensimmäistä kertaa Skandinavian Hunksien keikalla. Kun katsoo lavashowta, voisi kuvitella että Hunksit on naistenmiehiä.

Pääsin tutustumaan yhteen Skandinavian Hunks tanssiryhmän jäseneen Kimmo Kemppiin ja sain nähdä millainen persoona Kimmo on, kun lavashow on ohi ja valot sammuu.

Olin sopinut Kimmon kanssa tapaamisen 22.10.2019 Kampin Memphiksessä klo 18.00. Olin nähnyt Kimmon siis Järvenpään keikalla, mutten koskaan siviilissä.

Paikalle saapui 191 cm mies. Päällään mustat farkut, musta paita, karvakauluksinen farkkutakki ja päässään valkoinen lippis. Kimmon omien sanojen mukaan "ujo ja pitkä ukko". Ja kiinnitin itse huomiota, että Kimmo oli ujoudesta huolimatta alusta asti avoin ja positiivinen.

Kimmo Kemppi, 33, on lähtöisin Toijalasta. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja 2 isosiskoa.

Kimmo opiskelee media-alalla toimittajan opintoja tarkoituksena suuntautua radioon. Skandinavian Hunksit on viikonlopputyö, jota Kimmo on nyt tehnyt vähemmän opintojen ohella.

Kimmo on aika kova Tappara-fani ja sen huomasi kun oli puhe Oulun Kärpistä ja Tapparasta.

Kimmo on persoonana ujohko, iloinen, avoin, läheisiään ja perhettään rakastava, tunteellinen ja herkkä mies, joka pitää myös lapsista.

Kimmolle tärkeitä asioita ovat ystävät perhe, onnellisuus ja terveys.

10 v. päästä Kimmo haluaisi olla työssä, jossa on onnellinen. Oli ne Radiotoimittajan työt tai vaikkapa päiväkodissa lastenohjaajana. Pääasia, että hän on onnellinen siinä työssä. Hän haluaa pysyä myös terveenä ympärillään rakas perhe ja läheisimmät ystävät.

Tällä hetkellä sinkkuna oleva Kimmo haaveilee perheen perustamisesta ja elämänkumppanista, joka olisi iloinen, avoin, luotettava ja urheilullinen.

Kimmosta huokui semmonen onnellisuus, positiivisuus ja tyytyväisyys nykytilaansa, jota harvoin kohtaa suomalaisella.

Eli Skandinavian Hunksin alla voi piillä herkkä, introvertti ihminen, joka nauttii esiintymisistä,mutta latailee akkuja seuraavaa näytöstä varten lenkkeillen, telkkaria katsoen, musiikkia kuunnellen tai salilla treenaten.
Ja ennen kaikkea arvostaa, että hän saa omaa tilaa ja aikaa palautua.



  xoxo
pienia_onnenkyyneleita






torstai 10. lokakuuta 2019

Kilpirauhasen osapoistoleikkaus ja sen tuomat fiilikset


4.10. Ensimmäinen leikkaukseni ikinä eli Kilpirauhasen osapoistoleikkaus.

Minulta poistettaisiin oikeanpuolimmainen kilpirauhanen toksisen struumakyhmyn takia. Vasen jätettäisiin, koska se toimi moitteettomasti ja normaalisti.

Viikon alussa jo alkoi jännittämään, mutta samalla odotin leikkausta, kohta liikatoiminnan oireet tulisi helpottamaan. Tunteet nousi, pintaan vielä torstaina ja pelkäsin eniten leikkauksen jälkeistä olotilaa. Torstai-Perjantai yönä minulla oli onneksi kaveri yötä, niin sekin rauhoitti mieltä, kun sai keskustella.

Nukuin yllättävän hyvin ja rauhallisesti. Perjantai- aamuna sairaalan pihassa jossa leikkaus tehtäisiin, tuntui että minulta poistettaisiin hammas. Mulle oli laskeutunu asian suhteen rauha.Ärsyttävintähän oki, et en saanu syyä mitään aamupalalla sain juua vaan lasin vettä.


Osastolla leikkauspäivänä leikkauksen jälkeen
En tuntenu pelkoa Perjantaina missään vaiheessa. Uskon, että Jumala auttoi henkisesti etten pelkäisi , mutta 10 mg vahvuinen esilääkitys rauhoitti puolestaan fyysisesti. Tunsin oloni melko pian tokkuraiseksi ja väsyneeksi.


Leikkaussalista en muista kunnolla mitään. Muistan kuinka hoitajat kävivät vuorotellen esittelemässä itsensä, mutta enhän minä heidän nimiään muista. He laittoivat verenpainelaitteiston oikeaan olkavarteen ja piikin suoneen, kohdasta mistä otetaan yleensä verikoe. Olin sanonut, että älkää laittako kämmenselkään tippaa,koska ette löydä suonta. (Itse asiassa Kämmenselkään oli laitettu kanyyli, ja huomasin sen kun olin herännyt)

Hengittelin siinä happimaskia, tunsin vasemmasta käsivarresta nousevan rintaan kohden ja sitten
valot sammui...


zzzzzzz    (Leikkaus käynnissä)


Minut oli tuotu heräämöön 15.00 jälkeen. Leikkaus oli kuulemma onnistunut. Tosin enhän minä sitä vielä tiennyt.

Kuvittelin, että Herrämö on kuin suljettu tila, josta tarkkailtaisiin sinua lasi-ikkunoiden takaa olevilta näyttöpäätteiltä. Ei se ollu semmonen, vaan osasto. Avara vuodeosasto. Yllätyin 100 %.

17.00-18.00 ajoilta on kunnon muistikuvat ja olin kuulemma 16.00 jälkeen jo kysellyt, koska pääsisin osastolle.


Klo 18.00 pääsin osastolle, jossa minua odotti 3 vierasta*. Tuttujen kasvojen näkeminen piristi.


Nukuin neljän hengen huoneessa, mistä olin selkesästi nuorin. XD

Oli myös hyvin yllättävää, että ääni ei ollut käheänä leikkauksen jälkeen ja pystyin puhumaan normaalisti. Haavaa turvotti ja sain syödä jäätelöä, mikä helpotti.



Nyt 6 pv myöhemmin, voin sanoo et haav on lähteny hitaasti mutta varmasti paranemaan. Siinä on sulavat ompeleet,niin ei tarvitse niitä käydä poistamassa. Olo on ihan ok. Nyt oon vaan kiitollinen, et tästä vaan olo kohenee.


Erityiskiitokset voisin omistaa Jumalalle leikkauksen onnistumisesta ja ihmisistä, jotka olivat (ja ovat edelleen ) tukenani. Ootte rakkaita!! <3

*Jotenkin näin jälkikäteen vetää sanattomaksi, aatella, kun yllä mainitut 3 vierasta tsemppas ja tuki mua ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen, ni ei voi kuin olla kiitollinen, et mulla on tommosia ihmisiä ympärillä. <3 <3



Xoxo & Bless you

Essi

torstai 3. lokakuuta 2019

My Day 28.9.2019; Keravan energiapäivä ja kirppislöytöjä

Halusin kirjoittaa,ekaa kertaa ikinä ns. Myday-tyyppisen julkaisun. Päivästä, joka tosin oli jo viime viikon lauantaina XD Mutta, vaikka päivä kuuluu jo menneisyyteen, ni ehkä tän stoorin mukana pääsette elää päivän uudelleen.


Sain kuulla kaveriltani, että Keravan Kartanolla järjestettäisiin Energiapäivä. Ohjelmassa olisi aurinkovoimalla toimivien Usb-laturien teko työpajoja, metsässä oli tietokilpailu liittyen Kestävään Kehitykseen lapsille ja lastenmielisille, Keravan Energia oli paikan päällä kertomassa, miten voidaan säästää energiaa ja kahvila oli auki.

Aurinkoenergialla toimiva USB-laturi










Pääsin näkemään mallikappaleen usb-laturista joka toimii Aurinkovoimalla ja se ajatus kiehtoi minua. Oikeesti, miettikää.. Aurinkoenergialla toimiva laturi. Wau, Sanon minä! (Ja kun miettii, ettei sen paneelin tarvii olla kovin iso, et puhelin pystyy latautuu.)

"Ensimmäinen kysymys.."
Kävin kokeilee tietovisan lähinnä mielenkiinnosta, että kuinka vaikeita kysymykset olisi. Kysymyksiä oli kahdeksan ja heti eka meni väärin XD " Mikä näistä tuottaa eniten päästöjä? A) Karkki b) Lihantuotanto vai c) Ruoantähteet" Me vastattiin, että B vaik oikea vastaus oli C.
Mut tietovisa oli hauska ja herätti hyviä keskustelunaiheita.

 Kokemuksena päivä oli mielenkiintoinen ja avartava. Mutta tapahtumaa, olisi voitu markkinoida enemmän.


Jos oot aikaisempia blogijulkaisujani lukenu, niin suurin osa vaatteistani on kotoisin Kaverin kaapista tai kirpparilta. (Suosin myös tiettyjä kivijalkakauppoja, mutta tästä aiheesta voin tehdä oman julkaisun esim. Mun tyyli)




Oman pituuden tähden joudun sietää sitä kun joku kiva yläosa on liian lyhyt. Niin,silloin ei ostetakkaan sitä. Mut anyway. Tuttu oli pitämässä kirpparia kotonaan ja piipahdin siellä.

Mukaan lähti 2 x housut (collarit ja yhet harmaat)
Harmaa neule,valkoinen neulepaita,vaaleanpunanen huppari, musta kukkamekko,violetti toppi ja pantterikuvioinen urheilutoppi sekä farkkumekko.


 Tykkään käyttää huppareita ja collareita vapaa-ajalla, niin sillä tulee usein valittua ja ostettua just noita. <3 Mulle tärkeintä vaatteissa on käytännöllisyys ja mukavuus.

Julkaisua tulossa aiheesta Ikä ja vanheneminen









XoXo & Bless you